Kävimme 2.9. Tenhon kanssa Lohjalla Kirsuhallissa Lohjan Kirsujen järjestämässä tokokokeessa.
Tälle vuodelle ei olla yhtään koetta käyty, kun ei olla saatu aikaiseksi osallistua säännöllisesti treeneihin, mutta ajattelin että voihan sitä nyt kokeilla yhden kerran. En tosiaan odottanut koetauon ja melkolailla treenitauonkin jälkeen ykköstulosta, mutta olen tosi ylpeä miten Tenho skarppasi suoritukseensa.
Oli mukava huomata miten Tenho jaksaa hienosti pitkän voittajaluokan tuolla vähälläkin treenimäärällä ja sille riittää palkaksi reippaat kehut (kun vaan pysyisi sitten hiljaa niiden jälkeen).
Vähän aiemmin treeneissä tapahtuneesta hässäkästä johtuen se huomioi normaalia enemmän hallissa olevat ihmiset, mutta olin tyytyväinen kun se pystyi myös tuon ohittamaan niin ettei koesuoritukseen juuri näkynyt häiriötä.
Onneksemme meillä oli tällä kertaa kokeessa tuuriakin mukana, kun heti ensimmäisenä liikkeenä olleeseen ohjattuun noutoon osui se meille helpompi puoli eli oikea. Tosin tähän liikkeenseen onnistuin asettumaan liian lähellä lähetysmerkkiä niin ettei koira mahtunut siirtymään edestä perusasentoon vaan istui ensin merkin päälle ja lopulta siirsi sen etujalkojen väliin että pääsi sivulle… Onneksi Tenho on luova suorittaja.
Tunnari oli varma, mutta pieni lipsahdus tuli kun kapula tippui suusta kun oli kerran sen jo poiminut ja joutui ottamaan uudelleen sen mukaan. Ote oli kuitenkin sitten hyvä, eikä epäilyttänyt että olisi ottanut väärää ja luovutuskin hieno.
Ruudun suorituksen jälkeen olin ihan fiiliksissä kehässä, sen verran upeasti se meni, kerralla keskelle ja ilman mitään ennakointeja mihinkään suuntaan. Vähän kaarretta mennessä, mutta hallin tolpat aiheuttaa noita monelle ja saatiin sitä ehkä vähän siksi anteeksi.
Kauttaaltaan koin että saatiin suoritus tehtyä jokseenkin treenien tasolla, vain pari isompaa liikevirhettä. Odotettu nolla tuli metallinoutoon, jossa Tenho palautti kiertäen esteen ja vaati jo ennen sitä pari nouto käskyä, mutta sai kuitenkin tuotua kapulan, joka oli sille itselleen varmaan jo työvoitto. Lisäksi luoksetulon pysähtymisen se valui, tämä on treeneissä tosi varma, joten epäilisin että tässä koejännitys näkyi, kun olisi pitänyt pysähtyä yleisön kohdalle.
Kaukoissa on nyt pientä siirtymää, mutta jatketaan sen hiomista sitten kun jumit on ensin hoidettu.
Paikkamakuussa Tenho ennakoi vähän istumaan nousua ja lievää haistelua oli ollut. Tajusin kyllä jo ennen koetta että tämä on jäänyt tosi vähälle harjoitukselle ja haistelua sillä on ollut aiemminkin.
Täytyy myöntää että minua tämä koe jännitti taas pitkästä aikaa oikein kunnolla, liikaa taukoa edelliseen tokokokeeseen, melkein vuosi 
Lopputuloksena kuitenkin kaiken jälkeen oli VOI1 tulos, pistein 259. Ja oikeus kisata erikoisvoittajaluokassa!!! Ja superylpeä ohjaaja Tenho-pojasta, josta ei pitänyt tulla tokokoiraa alkuunkaan 😉
Kuvat kokeesta on ottanut Ruth Stenius-Levänen.
